Hiivalääkkeet

Hiivalääkkeet

Hiivatulehdus on tavallisin nuorilla naisilla. Alle murrosikäisillä tytöillä tulehdus on yleensä harvinainen, ja heille hoito aloitetaan vain lääkärin määräyksestä. Vaihdevuosien aikaan ja niiden jälkeen emättimen limakalvot ohenevat ja kuivuvat estrogeenin puutteesta, mikä voi aiheuttaa aristusta ja kirvelyä. Kuivuusoireet saatetaan usein sekoittaa hiivatulehdukseen. Hiivalääkitystä ei edellä mainituista syistä johtuen kannata aloittaa omin päin, jos kyseessä on alle 16-vuotias tyttö tai yli 60-vuotias nainen. Hiivatulehdus on harvinainen miehillä, joten diagnoosin varmistamiseksi myös miehen on hyvä käydä lääkärissä. Ilman reseptiä saatavat hiivalääkkeet ovat tarkoitettu henkilöille, jotka ovat aikaisemmin sairastaneet lääkärin diagnosoiman hiivatulehduksen. Hiivatulehduksen oireisiin kuuluu yleensä voimakas kirvely ja kutina, tosin tulehdusta voi esiintyä myös ilman kutinaa. Valkovuoto on vaaleaa, paksua, kokkareista ja tahmaista, mutta tavallisesti hajutonta. Sisä- ja ulkosynnyttimien limakalvot saattavat ärtyä ja niissä voi esiintyä punoittavaa ihottumaa ja haavaumia. Hiivatulehduksen aiemmin sairastunut tunnistaa oireet usein helposti, mutta epävarman kannattaa keskustella asiasta apteekissa tai varata aika lääkärille. Hiivatulehduksen hoitoon on saatavilla ilman reseptiä olevia emätinvoiteita ja -puikkoja sekä suun kautta annosteltava, kertahoitona otettava kapseli. Jos itsehoito ja itselääkintä eivät kolmessa vuorokaudessa lievitä oireita tai oireet eivät viikossa parane, on syytä varata aika lääkärille. Oireet johtuvat ilmeisesti jostain muusta kuin hiivatulehduksesta ja niihin saa nopeammin helpotusta, kun menee ajoissa lääkäriin. Itsehoidon jatkamisesta saattaa aiheutua myös haittaa, kun oikea diagnoosi ja hoito viivästyvät. Lääkärille on mentävä myös, jos oireet pahenevat hoidon aikana. Jos hiivatulehdus uusii kolmannen kerran puolen vuoden sisällä, on syytä mennä lääkärille, jotta voidaan selvittää, mistä toistuvat tulehdukset johtuvat sopivan hoidon löytämiseksi.