Vitamiinit, kivennäisaineet ja lisäravinteet

B-vitamiinit

Useimmat ns. B-ryhmään luetuista vitamiineista osallistuvat energiaravintoaineiden hiilihydraattien, proteiinien ja rasvojen aineenvaihduntaan.

C-vitamiinit

C-vitamiini on vesiliukoinen vitamiini, joka edistää kasvua sekä luuston ja hampaiden muodostumista. Se toimii myös antioksidanttina eli suojaa elimistöä haitalliselta hapettumiselta. C-vitamiinia saadaan kasviksista, hedelmistä ja marjoista sekä perunasta. C-vitamiinin puute aiheuttaa väsymystä ja infektioherkkyyttä.

D-vitamiini

Tärkein D-vitamiini on D₃-vitamiini (kolekalsiferoli), jota kesällä syntyy runsaasti ihossa auringon ultraviolettisäteilyn (UVB-säteily) vaikutuksesta. Luonnollisissa elintarvikkeissa D₃-vitamiinia on merkittäviä määriä vain kalassa. D-vitamiinin määrä ilmoitetaan kansainvälisinä yksikköinä (KY) tai mikrogrammoina (µg, mikrog). 1 mikrog = 40 KY.

D₂-vitamiinia (ergokalsiferolia) esiintyy kasvikunnasta peräisin olevissa ravintoaineissa, mutta vain niin vähän, että täysin kasvisruokavaliota noudattavien tulee käyttää D-vitamiinivalmisteita pimeänä talviaikana.

E-vitamiini

E-vitamiini on tärkeä elimistön antioksidantti eli hapettumisen estäjä. Se on rasvaliukoinen, joten se voi varastoitua elimistöön. Tärkeitä E-vitamiinin lähteitä ovat kasviöljyt ja -margariinit sekä kokojyvävalmisteet. E-vitamiinin puutosta on tavattu imeytymishäiriöiden yhteydessä ja keskosilla.

Kalsium

Kalsiumin tärkein tehtävä on toimia luuston keskeisenä rakennusaineena. Lisäksi se osallistuu veren hyytymiseen ja solujen väliseen viestintään. D-vitamiinia tarvitaan kalsiumin imeytymiseen. Parhaita kalsiumin lähteitä ovat erilaiset maitotuotteet, mutta kalsiumia saadaan myös lehtivihanneksista ja kaloista. Kalsiumin tarve on suurin kasvuikäisillä lapsilla sekä raskaana olevilla ja imettävillä. Vaihdevuosien jälkeen kalsium estää naisilla luun haurastumista

Magnesium

Magnesiumia tarvitaan mm. hermo-lihasimpulssien syntymiseen, DNA:n synteesiin ja elimistön lukuisiin entsymaattisiin reaktioihin. Hyviä magnesiumin lähteitä ovat täysjyvävilja, kasvikset sekä sisäelimet ja liha. Puutos liittyy tavallisesti alkoholismiin, munuaissairauteen tai pitkäaikaiseen nesteenpoistolääkkeiden käyttöön. Seurauksena voi olla lihaskramppeja, hermoston ja lihasten yhteistoiminnan häiriöitä.

Kromi

Kromi kuuluu ns. mikrokivennäisaineisiin. Se liittyy sekä hiilihydraattien että rasvojen aineenvaihduntaan. Kromin tehtäviä ovat: seerumin kolesterolitason säätely, virtsan sokeripitoisuuden säätely, hengitykseen liittyvä solujen hiilidioksidituotannon lisääminen, hermostossa hermosolujen toiminnan säätely, sarveiskalvon kirkkaana pitäminen (osatekijänä), osatekijänä sikiön sokeriaineenvaihdunnan säätelyssä ja lihassolun supistukseen tarvittavan energiamäärän lisääjänä. Kromia tarvitaan magnesiumin ohella maksan fosfoglukomutaasi-entsyymin toimintaa varten, mikä entsyymi on tarpeen sokeri-aineenvaihdunnassa.

Kalium

Kalium on natriumin ohella toinen tärkeä veren suola. Sitä ei pidä sekoittaa kalsiumiin eli "kalkkiin". Vaikka nimessä on vain yhden kirjaimen ero, ne ovat täysin eri aineita. Ruoan mukana saadun kaliumin määrä ei käytännössä vaikuta lainkaan veren kaliumpitoisuuteen. Terveellä henkilöllä runsas kaliumin nauttiminen ei suurenna seerumin kaliumarvoa yli normaalin.

Pienehkö kaliumarvo todetaan aika usein tiettyjen nesteenpoistolääkkeiden käytön yhteydessä. Niiden vaikutuksesta kaliumia menetetään virtsan mukana tavallista enemmän. Osa nesteenpoistolääkkeistä voi toisaalta aiheuttaa kaliumin kohoamista. Siksi nesteenpoistolääkkeitä käyttävien potilaiden kaliumarvoja tarkkaillaankin säännöllisesti. Pitkään jatkuneet oksennukset ja ripuli voivat myös johtaa kaliumin liialliseen menetykseen. Hypokalemia altistaa sydämen rytmihäiriöille ja jos kaliumarvo pienenee kovin paljon, lihakset käyvät voimattomiksi.

Sinkki

Sinkki, joka on osana useimpia entsyymejä, on välttämätön kasveille, eläimille ja ihmisille. Elimistön sinkkivarat ovat pääasiassa lihaksissa (70%) ja luustossa. Sinkki on osallisena yli 200 entsyymin toiminnassa ja vaikuttaa hiilihydraattien, rasvojen ja nukleiinihappojen aineenvaihduntaan. Se on tarpeellinen ihmisen kasvua, kehitystä ja normaalia elämänkaarta ajatellen. Aivojen normaali kehitys riippuu sinkinsaannista.

Sinkin keskimääräinen päivätarve on miehillä 6 mg ja naisilla 5 mg. Väestön saantisuositus on miehille 9 mg ja naisille 7 mg/vrk. Sinkkiä saadaan pääasiassa (noin 70%) eläintuotteista, erityisesti lihasta, ja kasvikunnan tuotteista viljasta. Sinkin hyväksikäytettävyys eri lähteissä vaihtelee. Lihan, maksan, munien ja kalan sinkki on helposti imeytyvässä muodossa kun taas viljassa se on huonommin imeytyvässä muodossa.

 

Omegavalmisteet

Ravinnon rasvasta saatavat rasvahapot vaikuttavat merkittävästi ihmisen terveyteen ja etenkin kolesteroliaineenvaihduntaan. Omega-rasvahapot ovat pehmeää tyydyttymätöntä rasvaa, joilla on monia suotuisia vaikutuksia ihmisen elimistölle. Näiden omega-rasvahappojen joista osa on ihmiselle välttämättömiä, osuus on ruokavaliossa kuitenkin usein liian pieni.

Rauta

Rauta on veren hemoglobiinin rakenneosa ja osallistuu hapenkuljetukseen. Se on osana monissa entsyymeissä, joita tarvitaan aineenvaihduntareaktioissa. Eläinkunnan tuotteista saatava hemirauta imeytyy paremmin kuin kasvikunnan ei-hemirauta. Rautaa saadaan lihasta, sisäelimistä ja täysjyväviljasta. Samanaikaisesti nautittu C-vitamiini edistää raudan imeytymistä ja imeytymistä estävät tee, kahvi ja maitotuotteet. Raudanpuute ilmenee anemiana matalan hemoglobiinin seurauksena.

Monivitamiinit ja yhdistelmävalmisteet

Hyvä monivitamiinivalmiste on turvallinen valinta ravinnon täydentämiseen. Monivitamiinivalmisteissa on sopivassa suhteessa tärkeitä vitamiineja sekä kivennäis- ja hivenaineita. Valikoimassa olevista tuotteista löytyy varmasti sinulle tai perheellesi sopiva monivitamiinivalmiste.

Kofeiinivalmisteet

Kofeiini stimuloi (kiihottaa) keskushermostoa, mikä ilmenee piristävänä vaikutuksena. Vaikutus on aikuisilla nähtävissä 1 – 2 kahvikupillisen jälkeen. Vuorotyöläisillä ja muista syistä väsyneillä ihmisillä kofeiinin on todettu lisäävän tarkkaavaisuutta ja vähentävän ajovirheitä.

Seleeni

Seleeni toimii elimistössä rasva-aineenvaihdunnassa glutationiperoksidaasientsyymin rakenneosana. Glutationiperoksidaasi on soluissa antioksidanttina, joka suojaa soluja haitalliselta hapettumiselta. Lisäksi seleeni sitoo elimistössä raskasmetalleja. Seleeniä on varsinkin täysjyväviljassa, lihassa ja kalassa.

Ubikinoni Q10

Ubikinoni (koentsyymi Q10, CoQ10) on rasvaliukoinen, vitamiinin tapainen yhdiste, joka esiintyy elimistön kaikissa soluissa.